Vähennyskelpoiset kulut

 
 


Varsinkin uusille yrittäjille voi olla epäselvää, mitä kaikkia kuluja vähennyksiin voi laittaa. Tämä lista on kerätty ensisijaisesti toiminimiyrittäjiä varten, mutta samat asiat pätevät melkoilailla muihinkin yritysmuotoihin. 

 

  1. Toimistotarvikkeet: kynät, vihot, mapit, kirjekuoret ja postimerkit ym.

  2. Pienhankinnat: käyttöomaisuus, (esim. tietokone, tulostin, puhelin) jonka: todennäköinen käyttöikä on enintään 3 vuotta, tai hankintameno on korkeintaan 850 euroa (alv 0%).

  3. Matkamenot: Koulutuksiin ja tapahtumiin liittyvät matkakulut. Huomioi kuitenkin, että matkamenojen vähennyksen määrä riippuu siitä, onko kyseessä oma auto vai firman auto. Kodin ja työpaikan väliset ajot eivät ole yrityksen ajoja, vaan ne kuuluvat vähentää henkilökohtaisessa verotuksessa.

  4. Edustuskulut: Edustuskuluja ovat yrityksen ulkopuolisiin asiakkaisiin ja liiketuttaviin kohdistuvat vieraanvaraisuuden ja huomaavaisuuden kulut, joilla pyritään uusien liikesuhteisen luomiseen, entisten säilyttämiseen tai parantamiseen tai muutoin liiketoiminnan edistämiseen. Edustusmenoista saa verotuksessa vähentää 50 prosenttia. Arvonlisäveron vähennysoikeutta edustuskuluilla ei kuitenkaan ole.

  5. Neuvottelukulut: Neuvottelukuluksi katsotaan kaikki yhtiön sisäiset palaverit ja kokoukset. Myös tapaamiset ja palaverit kirjanpitäjän, tilintarkastajan tai muun asiantuntijan kanssa katsotaan neuvottelukuluksi. Tarjoiluun voi sisältyä myös alkoholituotteita kohtuullisessa määrin. Kuitenkin myös asiakkaille neuvottelujen yhteydessä tarjotut tavanomaiset ja pienet tarjoilut lasketaan neuvottelumenoiksi, kunhan dokumentaatiosta selviää tarkasti: millaisesta tilaisuudesta on kyse, kenen kanssa se on pidetty ja minkä takia?

    Verohallinnon ohjeistuksen mukaan asiakasneuvottelujen yhteydessä neuvottelumenoihin voidaan lukea ”vain tavanomaisesta tarjoilusta johtuneet kohtuulliset menot”. Ilman huolellista dokumentaatiota neuvottelukulut tulkitaan helposti edustuskuluiksi. Neuvottelukulut ovat kokonaan vähennyskelpoisia tuloverotuksessa, ja myös arvonlisäveron saa vähentää.

  6. Virkistyskulut: Virkistyskuluksi katsotaan yrityksen henkilöstölle järjestetyt tapahtumat, tyky-päivät, pikkujoulut ja muut yhtiön sisäiset tapahtumat, jotka tapahtuvat työnantajan määräämänä ajankohtana. Näin ollen toiminimillä tai yhden hengen osakeyhtiöillä ei voi olla virkistysmenoja, ellei hänellä ole palkollisia työntekijöitä.

  7. Markkinointikulut: Markkinointikulut kohdistuvat myös yrityksen ulkopuolisiin henkilöihin, mutta niiden kohderyhmää ei olla rajattu edustuskulujen tapaan. Markkinointikuluiksi katsotaan esim. avoimien asiakastilaisuuksien tarjoilu- ja järjestämiskustannukset. Tilaisuuden tarkoituksena on yrityksen tai sen tuotteiden tunnettuuden parantaminen ja sen täytyy olla kaikille asiakkaille avoin tapahtuma. Ravintolassa tapahtuvaa avointa tarjoilua ei katsota markkinointikuluksi vaan edustuskuluksi. Mikäli kyseessä on edullinen massapostituksena tai yleisesti jaettava lahja, pidetään sitä täysimääräisiin vähennyksiin oikeutettavana mainoslahjana. Esimerkiksi kaikille asiakkaille tai asiakasryhmälle annettava pieni joululahja olisi markkinointikulua. Mikäli ostatte muutamalle tärkeimmälle yhteistyökumppanille tai asiakkaalle yksilöidyn lahjan, lasketaan ne usein edustuslahjoiksi. Verohallinnon mukaan alkoholilahjat on verotuksessa tulkittu aina edustamiseen liittyviksi.   

  8. Eläkemenot: YEL-maksun voi maksaa yritys tai yrittäjä tai yrittäjän puoliso, joka vähentää menon verotuksessaan. Tämä on kuitenkin hyvä tarkistaa vielä vakuutusyhtiön kautta.

  9. Auto: Elinkeinotoimintaan liittyvät autoilukustannukset ovat vähennyskelpoisia elinkeinotoiminnan tuloksesta. Vähennykset tehdään joko kirjanpidossa tai lisävähennyksenä veroilmoituksella (km-korvaukset) sen mukaan, millaisiin ajoihin autoa on käytetty. Toiminimiyrittäjän näkökulmasta autokulujen vähentämisessä olennaisin kysymys on se, kuinka suuri osuus ajoista on elinkeinotoimintaan liittyviä. Tehdyistä ajoista on syytä tehdä̈ huolellinen selvitys ajopäiväkirjaan. Mikäli alle puolet vuoden aikana tehdyistä ajoista on työajoja, verottaja katsoo auton kuuluvan yksityishenkilön nimiin. Tällöin yksinkertaisin tapa on vähentää kilometrikorvaukset (0,43e/km) auton käytöstä työajoihin. Tätä kutsutaan lisävähennykseksi.Jos yli puolet vuoden aikana kertyneistä kilometreistä on työajoja, kulkuneuvo katsotaan yrityksen omaisuudeksi. Tällöin yrityksen kirjanpitoon merkitään autosta koituvat kulut (mm. polttoaineet, poistot, vakuutukset ja huollot). Verotukseen kelpaa työajojen osuus auton todellisista kustannuksista ja tällöin yksityisajojen osuus tulee ottaa veroilmoituslomakkeella pois yrityksen kuluista (tätä varten pidetään ajopäiväkirjaa). Yksityisajoiksi lasketaan myös kodin ja työpaikan väliset matkat.

  10. ATK-ohjelmistot ja ohjelmat: Ohjelmat, joita käytetään tai ovat tarkoitettu yrityksen toimintaan kuten Windows Office-paketin lisenssi tai Photoshop-lisenssi, domain.

  11. Puhelin- ja nettikulut: liiketoimintaan liittyvät puhelin- ja nettimaksut voi vähentää, mutta pitää olla eroteltuna työ-ja yksityiskäyttö.

  12. Markkinointikulut: lehtimainokset, flyerit, digi- ja somemarkkinointi, mainoslahjat.

  13. Ammatti- ja sanomalehdet: Ammattilehdet voidaan tilata myös kotiin mutta muut sanomalehdet on tilattava yrityksen osoitteeseen. Ammatillinen kirjallisuus kuten oppikirjat kuuluvat myös samaan kategoriaan.

  14. Työhuone: Kun käytät omaa asuntoa työn tekemiseen tai olet vuokrannut erillisen tilan työskentelyyn, voit vähentää siitä johtuvia kuluja. Voit vähentää työhuoneesta johtuvia kuluja, jos:

    • työnantajasi ei ole järjestänyt työhuonetta tai

    • työhösi liittyy huomattavasti kotona tehtävää työtä

    Työhuonevähennys voidaan tehdä joko todellisten kulujen mukaan tai ns. kaavamaisin perustein. Kaavamaisen työhuonevähennyksen määrä tarkistetaan vuosittain, vuonna 2017 maksimimäärä on 840 euroa. Täältä näet lisätietoja. Yleensä työhuonevähennys tehdään henkilökohtaisella veroilmoituksella, mutta toiminimi voi tehdä sen yrityksensä veroilmoituksella.

  15. Päivärahat: Päiväraha on työmatkan vuoksi lisääntyneistä elantokustannuksista syntyvä verovapaa korvaus työntekijälle. Päivärahaan on oikeus, jos matkakohde on yli 15 km päässä ja työmatka on kestänyt yli 6 tuntia. Vuoden 2019 osalta osapäiväraha (yli 6 tuntia) on 19 euroa ja kokopäiväraha (yli 10 tuntia) on 42 euroa. Ulkomaan päivärahat on määritelty erikseen maakohtaisesti. Lisätietoa päivärahoistaYksityinen elinkeinonharjoittaja eli toiminimi voi vähentää päivärahat tilikauden lopuksi tehtävällä veroilmoituksella, jossa ne vähentävät verotettavaa tulosta. Päivärahoja ei siis makseta yrittäjän tilille, toisin kuin osakeyhtiöissä ne maksetaan työntekijän tilille esim. palkanmaksun yhteydessä. Toiminimi voi kirjata työmatkoista kertyneet päivärahat esim. exceliin (meillä on tähän sopivia pohjia, tai voit käyttää myös omaa exceliä). Muiden yhtiöiden työntekijöille päivärahat voidaan maksaa esim. palkanmaksun yhteydessä. Päivärahat ilmoitetaan tulorekisteriin 5. päivän sisään maksupäivästä, joten tarvitsemme päivärahojen maksamisesta tiedon ajoissa.  

Katso, miten kirjanpito hoituu yhteistyössä Bullet Taloushallinnon kanssa.

 

Tietopankin muut aiheet: