vähennykset

Polkupyöräetu

Oletko työnantajana miettinyt, miten työntekijöitä pystyttäisi palkitsemaan hyvästä työpanoksesta ja lisäksi kannustamaan liikkumaan, joka vaikuttaisi myös positiivisesti henkilöstön terveyteen ja työhyvinvointiin? Polkupyöräetu on hyvä ratkaisu tähän ja lisäksi työntekijä, sekä työnantaja hyötyvät verotuksessa.

Polkupyöräetu luontoisetuna käytännössä tarkoittaa sitä, että työntekijä saa henkilökohtaiseen käyttöönsä työnantajan omistaman polkupyörän työ- ja vapaa-ajan ajoihinsa.

Polkupyöräetu luontoisetuna on työntekijälle verovapaata tuloa 1 200 euroon saakka vuodessa (100 €/kk) esimerkiksi tilanteessa, jossa työntekijälle annetaan polkupyöräetu osana rahapalkkaa tai rahapalkan päälle enintään 1 200 euroa, etu ei nosta työntekijän ansiotuloa (verotusta) ja työnantajan ei tarvitse maksaa työnantajan sivukuluja verovapaasta osuudesta.

Työnantaja voi hankkia polkupyörän ostamalla sen yritykselle tai tekemällä leasing-sopimuksen (useat polkupyöriä myyvät yritykset tarjoavat leasing-sopimuksia).

Polkupyöräetu muodostuu kaikille kuukausille, joiden aikana pyörä on työntekijän käytettävissä. Esimerkiksi leasing-sopimus on tehty kolmeksi vuodeksi, polkupyöräetu muodostuu jokaiselle kuukaudelle riippumatta siitä, käyttääkö työntekijä polkupyörää.

Miten polkupyöräetu lasketaan?

  • Polkupyörän hankintahinta jaetaan viidellä vuodella riippumatta polkupyörän todellisista käyttövuosista (pois lukien leasing-sopimukset).

  • Polkupyörän hankintahintaan otetaan lisäksi huomioon lisävarusteista muodostuva summa sekä huolto- ja korjauskustannukset, joista muodostuu polkupyöräedun arvo.

  • Polkupyörään kiinteästi kuuluvia lisävarusteita ovat mm. ajovalot, lukitus, nastarenkaat. Poikkeuksena pyöräilykypärä otetaan yleensä myös huomioon polkupyöräedun arvoa laskiessa, koska kyseessä on työsuhdepyörä (muista varusteista, kuten matkamittareista, pyöräilykengistä ja -vaatteista muodostuu erillinen etu, joka arvostetaan käypään arvoon).

  • Mikäli polkupyöräedun arvoksi muodostuu enemmän kuin 100 €/kk (1200 €/vuosi), on ylimenevä osa verollista ansiotuloa työntekijälle, ja tästä työnantaja maksaa sivukulut normaalisti.

Lisähuomiot:

  • Polkupyöräedun ja joukkoliikenteen matkalipun verovapaa enimmäismäärä on yhteensä 3 400 euroa/vuosi.

  • Jos työnantaja antaa polkupyörän työntekijän omistukseen, kyse ei ole polkupyöräedusta vaan palkaksi katsottavasta veronalaisesta edusta. Edun arvo on polkupyörän käypä arvo luovutushetkellä.

  • Arvolisäverotuksen vähennystä ei voida tehdä polkupyöräetuun hankitusta pyörästä, koska hankita koskee työntekijän työmatkaan tarkoitettuja välineitä.

Me Bulletilla laskemme puolestasi polkupyöräedun määrän, ja olemme apuna muissakin luontoisetuihin liittyvissä asioissa.

Edustus-, neuvottelu-, markkinointi- vai virkistyskulua?

Lähtökohtaisesti kaikki yrityksen toiminnasta syntyneet kulut voidaan vähentää verotuksessa, mutta välillä vähennyskelpoisuutta täytyy kuitenkin tarkastella tarkemmin, sillä kaikki kulut eivät aina ole vähennyskelpoisia. Useimmiten yrityksen tarjoamat ravintolatarjoilut, mainoslahjat ja muunlainen huomaavaisuus katsotaan liiketoiminnan kuluksi, mutta toisinaan kulujen jaottelu on tulkinnanvaraista, sillä yksityiskohtaiset ohjeet puuttuvat. Alla kuitenkin kulujen pääasialliset erot.

Edustuskulu bullet taloushallinto.jpg

Edustuskulut

Edustuskulut ovat kuluja, jotka kohdistuvat yrityksen ulkopuolisiin sidosryhmiin, esimerkiksi liikekumppaneihin. Tällaisia kuluja voi aiheutua esimerkiksi kutsuessasi liikekumppanisi neuvottelemaan lounaan äärelle. Myös asiakkaan saa viedä lounaalle, jolloin tavanomaiseksi ja kohtuulliseksi katsottu lounas lasketaan yleensä neuvottelukuluihin, muu edustuskuluihin. Edustuskulut ovat yleisesti seurausta yrityksesi liikesuhteiden ylläpitämisestä, niiden kehittämisestä tai uusien luomisesta. Hyvin tyypillisiä edustuskuluja ovat ravintolaruokailut ja liikelahjat. Edustuskulut ovat verotuksessa vain 50% vähennyskelpoisia ja edustuskulujen arvonlisäveroa ei saa vähentää lainkaan.

Jos yksinyrittäjä käy yksin syömässä, kulu ei ole vähennyskelpoinen, vaan kyse on elantomenosta. Jos kaksi henkilöä käy lounaalla ja molemmat maksavat omat lounaansa, on kyse silloinkin henkilökohtaisista elantomenoista. Jos yhtiö tarjoaa ruuan matkalla ja matkalta saa päivärahaa, päiväraha puolitetaan.

  • Asiakkaille ja yhteistyökumppaneille tarjotut tavanomaista suuremmat ja ilta-aikaan tapahtuvat tarjoilut ja tilaisuudet, joissa on mukana alkoholia, luetaan edustuskuluiksi.

  • Muista kirjoittaa kuittiin, ketkä olivat osallisena ja mikä oli tilaisuuden luonne.


Neuvottelukulut

Neuvottelukuluja aiheutuu tavallisesti yrityksen sisäisistä neuvotteluista, esimerkiksi eri viranomaistahojen, kirjanpitäjän, tilintarkastajan tai muun yritystoiminnan asiantuntijan kanssa. Myös erilaiset kokoukset, palaverit ja tapaamiset asiakkaan kanssa voidaan lukea neuvottelukuluiksi. Neuvottelukulut voi yrityksen verotuksessa vähentää kokonaan, mutta neuvottelukuluiksi ei hyväksytä alkoholia tai ylenpalttisia ruokatarjoiluja, vaan vähennettäväksi kuluksi luetaan tavanomainen ja kohtuullinen tarjoilu. Jos tarvittavat dokumentit kertovat tilaisuuden luonteen sekä kenen kanssa ja miksi tilaisuus on järjestetty, voit vähentää nämä kulut verotuksessa neuvottelukuluina.

  • Neuvottelukuluiksi lasketaan yrityksen sisäiset neuvottelut, esimerkiksi eri viranomaistahojen, kirjanpitäjän, tilintarkastajan tai muun yritystoiminnan asiantuntijan kanssa.

  • Myös erilaiset kokoukset, palaverit ja tapaamiset asiakkaan kanssa voidaan lukea neuvottelukuluiksi, jos tarjoilu on tavanomaista ja kohtuullista.

  • Kirjoita kuittiin, ketkä olivat osallisena ja mikä oli tilaisuuden luonne. 


Markkinointikulut

Markkinointikulut kohdistuvat yrityksen ulkopuolisiin henkilöihin, mutta kohderyhmä ei ole yhtä rajattu, kuin edustuskulujen kanssa. Markkinointikuluiksi luetaan asiakkaille avoimet tilaisuudet, joiden tarkoituksena on yrityksen tai yrityksen tuotteiden tunnettuuden parantaminen. Yksilöidyt lahjat ja alkoholilahjat luetaan edustuskuluiksi.

  • Logollisia työvaatteita ei lasketa markkinointikuluiksi, ellei kyse ole suojavaatteista.

  • Mainostoimistopalvelut, kuten lehti-, tv-, radio-, internet- ja somemainonta lasketaan markkinointikuluiksi sekä myös mainosteippaukset, mainoslahjat ja palkinnot.

  • Lahjoitukset yleishyödylliselle yhdistykselle tai oman alan yritykselle sekä sponsorointi näkyvyyttä vastaan luetaan myös markkinointikuluksi.


Virkistyskulut

Virkistyskulut ovat kuluja, joilla on panostettu työntekijöiden hyvinvointiin. Virkistyskuluiksi lasketaan myös henkilöstön kanssa pidetyt kokoukset ja palaverit (myös lounas-) sekä muut yhteiset samankaltaiset tapahtumat. Tavanomaisena virkistystoimintana pidetään työnantajan kustantamia henkilökunnan yhteisiä pikkujoulu-, tilinpäätös-, kesä- tai muita vastaavia juhlatilaisuuksia, jos niitä voidaan pitää kustannuksiltaan ja järjestämistiheydeltään tavanomaisina ja kohtuullisina. Virkistyspäivillä myös alkoholitarjoilu on sallittua. Virkistyskuluihin kuuluu myös se, että järjestettävän virkistystapahtuman on oltava avoin jokaiselle työntekijälle. Osasto- tai toimipistekohtainen rajaus on kuitenkin sallittua. Virkistyskulut saa vähentää verotuksessa kokonaisuudessaan. Muista kirjoittaa kuittiin, ketkä olivat osallisena ja mikä oli tilaisuuden luonne.

Osakeyhtiön tai toiminimen yksinyrittäjälle, jolla ei ole työntekijöitä, ei voi muodostua virkistyskuluja, koska ne kohdistuvat vain työntekijöihin. Toiminimiyrittäjä ei ole työsuhteessa, joten hän ei täten ole myöskään itse oikeutettu työsuhde-etuihin. Jos osakeyhtiön yrittäjä työskentelee itse yrityksessä, hän on oikeutettu muihin työsuhde-etuihin.

  • Virkistystoimintana pidetään työnantajan kustantamia henkilökunnan yhteisiä pikkujoulu-, tilinpäätös-, kesä- tai muita vastaavia juhlatilaisuuksia sekä kokouksia, palavereja ja muita samankaltaisia yhteisiä tapahtumia, jos niitä voidaan pitää tavanomaisina ja kohtuullisina.


Jos vieraanvaraisuudesta syntynyttä kulua ei selkeästi pysty jaottelemaan yllä oleviin luokkiin tai on kulu hyvin tulkinnanvarainen, katsotaan se useimmiten edustuskuluksi. Nämä ovat kuitenkin aina tilanne- ja yrityskohtaisia, joten jos olet epävarma kulun luonteesta, me autamme! 

Toiminimiyrittäjän vähennyskelpoiset kulut

Toiminimen verovähennys tarkoittaa sellaista kulua, joka toiminimiyrittäjällä on oikeus vähentää verotettavasta tulosta. Verovähennys siis pienentää sitä summaa, josta toiminimiyrittäjä joutuisi maksamaan veroja. Tällöin myös maksettavaksi tulevan tuloveron määrä pienenee.

Vähennettäviä kuluja ovat pääsääntöisesti ne elinkeinotoiminnan menot, jotka liittyvät tulon hankintaan ja säilyttämiseen. Tämä lista on kerätty ensisijaisesti toiminimiyrittäjiä varten, mutta samat asiat pätevät osittain muihinkin yritysmuotoihin - varmistathan kuitenkin kirjanpitäjältä asian. Menojen ja kulujen erittelyssä on hyvä muistaa kaikesta mahdollisimman tarkka dokumentaatio kuitteineen.


  • Toimistotarvikkeet, kuten kynät, vihot, mapit, kirjekuoret ja postimerkit ym.

  • Kalustohankinnat, kuten esim. tietokone, tulostin, puhelin, toimistopöytä ja -tuoli, ym. hankinnat.

  • Matkakulut, kuten koulutuksiin ja tapahtumiin liittyvät matkakulut. Matkamenojen vähennyksen määrä riippuu siitä, onko kyseessä oma auto vai firman auto. Kodin ja työpaikan väliset ajot eivät ole yrityksen ajoja, vaan ne kuuluu vähentää henkilökohtaisessa verotuksessa.

  • Autokulut, kuten elinkeinotoimintaan liittyvät autoilukustannukset, ovat vähennyskelpoisia elinkeinotoiminnan tuloksesta. Vähennykset tehdään joko kirjanpidossa tai lisävähennyksenä veroilmoituksella (km-korvaukset) sen mukaan, millaisiin ajoihin autoa on käytetty. Toiminimiyrittäjän näkökulmasta autokulujen vähentämisessä olennaisin kysymys on se, kuinka suuri osuus ajoista on elinkeinotoimintaan liittyviä. Tehdyistä ajoista on syytä tehdä̈ huolellinen selvitys ajopäiväkirjaan.

  • Edustuskulut, kuten yrityksen ulkopuolisiin liiketuttaviin kohdistuvat vieraanvaraisuuden ja huomaavaisuuden kulut. Edustusmenoista saa verotuksessa vähentää 50 prosenttia, eikä arvonlisäveron vähennysoikeutta ole. Kirjoita kuittiin, ketkä olivat osallisena ja mikä on tilaisuuden luonne.

  • Neuvottelukulut, kuten kokoukset, palaverit, tapaamiset kirjanpitäjän, tilintarkastajan, asiakkaan ja muun yritystoiminnan asiantuntijan kanssa. Kohtuulliset tarjoilut neuvottelujen yhteydessä luetaan neuvottelukuluksi, tavanomaista suurempi tarjoilu sekä alkoholi luetaan edustukseksi. Kirjoita kuittiin, ketkä olivat osallisena ja mikä on tilaisuuden luonne. Ilman huolellista dokumentaatiota neuvottelukulut tulkitaan helposti edustuskuluiksi.

  • Virkistyskulut, kuten henkilöstön kanssa pidetyt kokoukset ja palaverit (myös lounas-) sekä yhteiset virkistyspäivät. Tavanomaisena virkistystoimintana pidetään työnantajan kustantamia henkilökunnan yhteisiä pikkujoulu-, tilinpäätös-, kesä- tai muita vastaavia tavanomaisia juhlatilaisuuksia, jos niitä voidaan pitää kustannuksiltaan ja järjestämistiheydeltään tavanomaisina ja kohtuullisina. Virkistyspäivillä myös alkoholitarjoilut on sallittuja. Kirjoita kuittiin, ketkä olivat osallisena ja mikä oli tilaisuuden luonne.

  • Markkinointikulut, kuten mainosmateriaalit, painatukset, some- ja nettimainokset sekä nettisivujen tekeminen. Markkinointikuluiksi katsotaan myös esim. avoimien asiakastilaisuuksien tarjoilu- ja järjestämiskustannukset, yrityksen tai sen tuotteiden tunnettuuden parantamiseksi.

  • Eläkemenot, kuten YEL-maksun, voi maksaa yritys tai yrittäjä tai yrittäjän puoliso, joka vähentää menon verotuksessaan. Tämä on kuitenkin hyvä tarkistaa vielä vakuutusyhtiön kautta.

  • Tietokoneohjelmistot ja ohjelmat, kuten Windows Office, Photoshop, verkkosivujen domain sekä taloushallinnon ohjelmistot. 

  • Puhelin- ja nettikulut voi vähentää, mutta pitää olla eroteltuna työ- ja yksityiskäyttö.

  • Ammatti- ja sanomalehdet, jotka on tilattu yrityksen osoitteeseen. Ammatillinen kirjallisuus, kuten oppikirjat kuuluvat myös samaan kategoriaan.

  • Työhuonekulut, kun käytät omaa asuntoa työn tekemiseen tai olet vuokrannut erillisen tilan työskentelyyn. Sovi kirjanpitäjäsi kanssa, haetaanko työhuonevähennys toiminimen- vai henkilökohtaisella veroilmoituksella.

  • Päiväraha on työmatkan vuoksi lisääntyneistä elinkustannuksista syntyvä verovapaa korvaus työntekijälle. Päivärahaan on oikeus, jos matkakohde on yli 15 km päässä ja työmatka on kestänyt yli 6 tuntia. Ulkomaan päivärahat on määritelty erikseen maakohtaisesti. Toiminimiyrittäjä voi vähentää päivärahat tilikauden lopuksi tehtävällä veroilmoituksella, jossa ne vähentävät verotettavaa tulosta.

  • Työvaatteiden vähennyskelpoisuus verotuksessa riippuu täysin siitä, millaista työtä teet. Pääsääntöisesti oikeus verovähennykseen syntyy, mikäli vaatteita ei voi olettaa käytettävän muualla kuin töissä. Esimerkiksi suojavaatteet ovat vähennyskelpoisia, jos vaatteet kuluvat ja likaantuvat erityisen paljon.



    Jos olet epävarma kulujen vähennyskelpoisuudesta, muista varmistaa asia kirjanpitäjältäsi, ennen ostamista!